Musiikkipäivien taiteilijat tarjoilevat romanttisen ja impressionistisen sävelkielen helmiä Hailuodon kirkon alttari-ikkunan idyllisen metsänäkymän edustalla. Konsertti käynnistää kolmen kamarikonsertin sarjan, joka rakentaa illasta musiikillisesti rikkaan ja tyylillisesti vaihtelevan kokonaisuuden luontoteeman ympärille.
Sisarukset Alli (sello) ja Aino Mankkinen (piano) ovat soittaneet yhdessä lapsuudesta saakka. Yhdessä soittaminen on ollut heille helppoa, sillä he ovat asuneet ja opiskelleet lähes aina samassa paikassa: ensin Vaasan Kuula-opistossa, sitten Oulun konservatoriolla ja nykyään Sibelius-Akatemiassa. Läheinen sisarussuhde on tuonut yhdessä soittamiseen paljon iloa, rohkeutta ja vapautta.
Viulisti Emma-Riina Aho on oululaislähtöinen viulisti, joka opiskelee tällä hetkellä Sibelius-Akatemiassa ja Jousiakatemiassa. Hän on saanut monipuolista kokemusta erilaisissa yhtyeissä ja tällä kertaa hän esiintyy pianistin kanssa duona illan konsertissa.
Serkukset Reijo ja Sinikka ovat soittaneet opiskeluaikanaan paljon yhdessä niin orkesterissa kuin kahlaamalla läpi viuluduettoja yhdessä soittamisen ilosta. Tällä kertaa duosta kasvaa trio Markus Vaaran kera Šostakovitšin viehättävien pikkukappaleiden parissa.
Antonín Dvořák sävelsi lähes kaikissa sävellyslajeissa. Hän kirjoitti yhdeksän sinfoniaa, joista tunnetuin on yhdeksäs, Uudesta maailmasta. Konsertoista kuuluisimpia ovat sellokonsertto ja viulukonsertto. Sen sijaan hänen musiikkiteatterisävellyksensä ovat harvemmin esillä lukuun ottamatta oopperaa Rusalka, joka on yhdeksäs hänen kymmenestä oopperastaan.
Sergei Rahmaninov oli myöhäisromantiikan keskeisimpiä säveltäjiä ja yksi 1900-luvun alun suurista pianisteista. Hänen pääteoksiaan ovat neljä pianokonserttoa, kolme sinfoniaa ja ortodoksinen vigilia. Toiseksi ja kolmanneksi pianokonsertoksi nimettyjä teoksia esitetään yhä runsaasti, ja ne ovat yleisön suosikkeja. Hänen musiikkinsa on tyyliltään syvästi venäläistä, ja hänen nuoruudenihanteensa Pjotr Tšaikovskin vaikutus kuuluu selvästi hänen teoksissaan. Häntä pidetään venäläisen romantiikan viimeisenä suurena edustajana.
Pitkän uransa aikana Dmitri Šostakovitš sävelsi laajasti eri musiikinlajeissa. Hän oli yksi viimeisistä suurista sinfoniasäveltäjistä ja kirjoitti kaikkiaan 15 sinfoniaa. Tyypillisesti hänen työtahtinsa oli nopea: kahdeksas sinfonia syntyi hieman yli kuukaudessa ja kahdeksas jousikvartetto vain kolmessa päivässä. Hänen teoksissaan kuuluu useiden ihailemiensa säveltäjien vaikutus, kuten Bachin fuugat, Beethovenin jousikvartetot, Mahlerin sinfoniat ja Alban Bergin käyttämät musiikilliset koodit. Teokset ovat pääasiassa tonaalisia, mutta sisältävät myös modernistisia aineksia, kuten atonaalisuutta ja kromatiikkaa.
Clara Schumann oli saksalainen säveltäjä ja aikansa merkittävimpiä pianisteja. Hän oli säveltäjä Robert Schumannin puoliso. Clara aloitti pianonsoiton hyvin nuorena isänsä, pianopedagogi Friedrich Wieckin johdolla. Hänellä oli menestyksekäs esiintyjänura jo teini-ikäisenä, ja hän jatkoi konsertointia myös avioiduttuaan. Hän sävelsi, esiintyi ja kasvatti kahdeksan lasta, ja oli usein vastuussa perheen toimeentulosta. Clara konsertoi yli seitsemänkymppiseksi ja piti viimeisen julkisen esiintymisensä vuonna 1891.
Camille Saint-Saëns oli ranskalainen lapsinero, jota verrattiin Mozartiin ja Mendelssohniin. Hän aloitti pianonsoiton jo kaksivuotiaana ja opiskeli myöhemmin Pariisin konservatoriossa sekä yksityisesti Charles Gounod’n johdolla. Hänen esikuvansa Franz Liszt piti häntä yhtenä aikansa taitavimmista urkureista. Hän toimi pitkään urkurina ja opetti kirkkomusiikkia. Hän sävelsi oopperoita, sinfonisia runoja ja mykkäelokuvamusiikkia, ja hänen teosluettelonsa kattaa yli 300 sävellystä. Tunnetuimpia ovat Urkusinfonia, Simson ja Delila, Kalmantanssi ja Eläinten karnevaali, josta ”Joutsen”-osa sai myöhemmin maailmanmaineen Fokinin Kuolevan joutsenen myötä.
Konsertti kestää noin tunnin.
❗️Konsertin ohjelmaa on päivitetty 12.7.2025.
