Rakkaudella – yksin ja yhdessä

Keskiviikko 24.7.2024
19:00
Hailuodon kirkko
20 €

Ohjelma

Johann Sebastian Bach (1685–1750): Sonaatti sooloviululle nro. 1 g-mollissa, BWV 1001:

Adagio – Fuga

Emma-Riina Aho, viulu

Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791): Sonaatti fagotille ja sellolle B-duurissa, K. 292

Allegro – Andante – Rondo: Allegro

Lorenzo Leone, fagotti
Sofie Spanget Takkula, sello

Eugéne Ysaÿe (1858–1931): Sonaatti sooloviululle d-mollissa, op. 27, nro. 3: ”Ballade”

Lento molto sostenuto
Allegro in tempo giusto e con bravura

François Pineau-Benois, viulu

Georg Philipp Telemann (1681–1767): Konsertto neljälle viululle C-duurissa, 40:203

Grave – Allegro – Largo e staccato – Allegro

Sonja Tuomela, Petra Keinänen, Emma-Riina Aho, Sinikka Ala-Leppilampi, viulu

Eugéne Ysaÿe: Sonaatti sooloviululle e-mollissa, op. 27, nro. 4

Allemande – Sarabande – Finale 

François Pineau-Benois, viulu

Antonio Vivaldi (1678–1741): Fagottikonsertto C-duurissa, RV 477

Adagio

Lorenzo Leone, fagotti
Sofie Spanget Takkula, sello

Esittely

Illan konsertissa soljumme 1700-luvun alkupuolelta 1900-luvun alkuun sooloteosten, duettojen ja viulukvartetin sävelin. Kuulemme virtuoottista viulismia, fagottia soolosoittimen tehtävässä sekä lämmintä selloääntä duettopartnerina.

Olemme valikoineet konserttiin kappaleita, joista suurin osa on omistettu säveltäjien ystäville tai heitä inspiroineiden esikuviensa kunniaksi. Taiteilijaystävämme jakavat nyt tätä kauneutta vuorostaan festivaalimme yleisölle, rakkaudesta lajiin – yksin ja yhdessä.

Johann Sebastian Bach kirjoitti kaikki viulusonaattinsa ja -sarjansa todennäköiesti toimiessaan kapellimestarina Anhalt-Cöthenin hovissa. Nuo teknisesti vaativat teokset kuuluvat sooloviulun keskeiseen ohjelmistoon. Arvellaan, että ne on alun perin sävelletty Joseph Spiessille. Sarjan ensimmäinen osa on kaikkein levollisin. Viululla g-molli on soinniltaan puhdas ja vakaa, sillä soittimen kaksi alempaa kieltä (g ja d) värähtelevät avoimina.

Wolfgang Amadeus Mozartin sonaatti fagotille ja sellolle on alkuperältään mystinen. Se julkaistiin vasta vuosia Mozartin kuoleman jälkeen ja on toinen kahdesta säilyneestä teoksesta, jotka Mozart sävelsi fagotille. Teosparin hän todennäköisesti sävelsi 18-vuotiaana Münchenissä ystävystyttyään amatöörifagotisti paroni Thaddäus von Dürnizin kanssa. Sonaatissa fagotti on pääosassa ja sello säestäjän roolissa. Fagotti ei usein pääse huomion keskipisteeseen, mutta tässä sonaatissa Mozart osoittaa, millaista virtuoosipotentiaalia soittimesta voi löytyä.

Eugène Ysaÿe Venäjällä vuonna 1883. © PD.

Eugène Ysaÿe oli yksi romanttisen aikakauden klassisen musiikin jättiläisistä – viuluvirtuoosi, säveltäjä, kapellimestari ja pedagogi. Hänen uskomaton tekninen mestaruutensa ja ilmaisunsa syvyys vaikuttivat merkittävästi 1900-luvun alun sooloviuluohjelmistoon. Säveltäjänä hän laajensi ilmaisun ja mielikuvituksen rajoja sävellystyössään ja yhdisteli elementtejä barokista, klassismista, romantiikasta ja aikansa uusista vaikutteista.

Ysaÿen kuusi sooloviulusonaattia ovat hänen tunnetuimpia ja suosituimpia sävellyksiään. Niistä jokaisen Eugène sävelsi jollekin ystävälleen.

Sonaatti nro. 3 on yksi lyyrisimmistä, mihin sen alaotsikkokin, Ballade, viittaa. Se on omistettu romanialaiselle säveltäjälle ja viulistille George Enesculle. Ysaÿe itse kuvaili: ”Olen antanut mielikuvitukseni vaeltaa mieleni mukaan. Muisto ystävyydestäni ja ihailustani George Enescua kohtaan ja esityksistä, joita pidimme yhdessä ihastuttavan kuningatar Carmen Sylvan kotona, antoivat loppusilauksen tälle sonaatille.”

Sonaatti nro. 4 taas on omistettu itävaltalaiselle viulistille Fritz Kreislerille. Sen musiikillinen ilmaisu ja eri karakteerien rikkaus ovat täydellinen osoitus Ysaÿen kyvystä yhdistellä eri aikakausien musiikkityylejä.

Georg Philipp Telemannin sävellykset epätavallisille kokoonpanoille – kuten tässä konsertissa esitettävä konsertto neljälle viululle ilman basso continuoa – on luultavasti kirjoitettu erityistilaisuuksiin tai ystävien pyynnöstä. Konsertto on täynnä rikkaita harmonioita, suloista vuoropuhelua ja hurjaa pelimannityylistä sahausta.

Ei olisi liioiteltua kutsua Antonio Vivaldia fagottikonserton uranuurtajaksi. Fagotti pääsi ensi kertaa säestyssoittimen roolista solistiksi Giovanni Antonio Bertolin vuonna 1645 julkaiseman yhdeksän virtuoottisen fagottisonaatin sarjan myötä. Antonio Vivaldi pisti kuitenkin paremmaksi: hän ei ainoastaan kirjoittanut luultavasti maailman ensimmäistä soolokonserttoa fagotille, vaan myös loi siihen asti suurimman soittimelle kirjoitetun teoskokonaisuuden: 39 soolokonserttoa! Enemmän konserttoja Vivaldi kirjoitti vain viululle.

Tapahtumat 2024

Pikku poni ja runoratsu

Maanantai 22.7.2024 klo 14:00
Paikka Hailuodon kirjasto. Vapaa pääsy.

Aloitusiltamat

Maanantai 22.7.2024 klo 18:00
Paikka Hailuodon Nuorisoseura. 20 €.

Tulta ja tunnelmointia

Tiistai 23.7.2024 klo 17:00
Paikka Hailuodon kirkko. 20 €.

Italialainen oopperamatka kitaralla

Tiistai 23.7.2024 klo 19:00
Paikka Hailuodon kirkko. 20 €.

Veijareita & pyhimyksiä

Keskiviikko 24.7.2024 klo 15:00
Paikka Vanha pappila. 20 €.

Rakkaudella – yksin ja yhdessä

Keskiviikko 24.7.2024 klo 19:00
Paikka Hailuodon kirkko. 20 €.

Hailuoto Folk

Torstai 25.7.2024 klo 18:00
Paikka Hailuodon Panimo. Vapaa pääsy.

Tarinoita ja maisemia

Perjantai 26.7.2024 klo 18:00
Paikka Hailuodon kirkko. 20 €.

Merilintu

Perjantai 26.7.2024 klo 21:00
Paikka Marjaniemen nokka. 20 €.

Maestrot kohtaavat

Lauantai 27.7.2024 klo 18:00
Paikka Hailuodon kirkko. 20 €.

Barokkimessu

Sunnuntai 28.7.2024 klo 12:00
Paikka Hailuodon kirkko. Vapaa pääsy.