Teemu Pyhtilä

Musiikki on kulkenut Teemu Pyhtilän mukana 15-vuotiaasta lähtien alkaen kitaransoitosta. Vuosien varrella hän on tarttunut ennakkoluulottomasti erilaisiin soittimiin ja tutkinut niiden maailmaa oman kiinnostuksensa ja kokeilunhalunsa kautta. Vaikka Pyhtilä ei pidä itseään minkään yksittäisen soittimen mestarina, hänelle tärkeintä on musiikin ymmärtäminen ja hetkessä syntyvä ilmaisu.

Pyhtilän soittaminen on ollut ennen kaikkea henkilökohtainen ja yhteisöllinen harrastus. Jo alkuvaiheessa hän alkoi jamitella ystäviensä kanssa, ja juuri tätä hän pitää yhtenä musiikillisena vahvuutenaan: hän ei pelkää tehdä virheitä tai tarttua uuteen ja tuntemattomaan soittimeen muiden ihmisten läsnä ollessa.

Pyhtilän musiikillinen lähestymistapa perustuu pitkälti kuuntelemiseen, intuitioon, leikkimielisyyteen ja rohkeaan kokeiluun. Hän on käyttänyt erilaisia sekvensseriohjelmia ja rakentanut kappaleita, joissa yhdistyvät digitaaliset äänet ja itse äänitetyt orgaaniset soittimet.

Vuonna 2016 Pyhtilä innostui huiluista ja sai idean kokeilla sellaisen rakentamista itse. Tutkiessaan huilujen rakennustietoutta verkossa hän törmäsi natiiviamerikkalaisiin huiluihin, mistä alkoi pitkä tutkimusmatka aiheen parissa. Pyhtilä alkoi hankkia puutyökoneita ja opetella niiden käyttöä. Edellisen kerran hän oli tehnyt puutöitä ala-asteella. Teemu perusti yrityksen ja työllistää itseään natiiviamerikkalaisten puuhuilujen rakentajana, ainoana Suomessa. Puuhuilujen pehmeä ja meditatiivinen ääni on muodostunut tärkeäksi osaksi hänen soittoaan ja musiikillista ilmaisuaan.

Pyhtilää kiehtovat myös muiden huilujen erilaiset äänimaailmat. Loppuvuodesta 2025 hän alkoi harjoitella intensiivisemmin poikkihuilunsoittoa. Hänen kotoaan löytyy lisäksi muun muassa tinapillejä ja monenkokoisia nokkahuiluja. Teemun soitinarsenaaliin kuuluvat kitaroiden ja huilujen lisäksi muun muassa basso, piano, syntetisaattori, erilaiset rummut, huuliharput, kantele ja didgeridoo. Huilu on kuitenkin soitin, johon Teemu näistä vaihtoehdoista useimmiten tarttuu.